28.8.2016

Melkein peruslapaset

Ostin kesällä kerän Camino alpaca multicolor by Bremont -lankaa, koska tykästyin sen väreihin, koska halusin tehdä siitä lapaset esikoiselle, ja langan väri toi mieleen esikoisen talvitakin. En kuitenkaan halunnut, että varastooni jää taas kerran epämääräinen mytty pätkävärjättyä lankaa, joten toteutin sen, mitä olin miettinyt pidemmän aikaa: kudoin lapaset kärjestä alaspäin. Ensin kudoin peukalon, ja usko meinasi loppua. Työ näytti munanlämmittimeltä, kolmelle päällekkäiselle viiriäisenmunalle...


Loin silmukat samalla tavalla kuin jos olisin aloittanut sukat kärjestä, peukalossa tietysti pajon vähemmillä silmukoilla (4 aloitussilmukkaa). Jätin peukalon (20s) odottamaan kämmentä (56s) ja yhdistin silmukat, aloitin kavennukset kuin vastakohtana kiilapeukalon silmukoiden lisäämisille. Lopulta kudoin resoria 1o1n kiertäen niin kauan, että puolet langasta oli kulutettu. Sitten toinen lapanen samalla tavalla.


Resoreista tuli pitkät, mutta se ei ole koskaan haitannut, päinvastoin. Jos olisin kutonut lapaset alhaalta alkaen, en olisi uskonut, että lanka riittää näin pitkiin resoreihin. Lanka on ihanan tuntuista ja sitä oli nautinto kutoa. Pidän muodostuneesta pinnasta, mutta samaan aikaan olen tyytyväinen, että lankaa ei jäänyt yhtään yli.


Onnistunut kokeilu kutoa lapaset kärjestä aloittaen, en usko että jää viimeiseksi kerraksi! Lämmintä elokuun loppua!

20.8.2016

Koiran peti - vol. 2

Koiranpennut kasvavat hurjaa vauhtia, ainakin keskikokoiset ja isot rodut. Kesän alussa tekemäni peti jäi auttamattomasti liian pieneksi, joten piti kiireesti tehdä uusi. Kun vielä ei tiedä, mistä koira oikeasti tykkää ja minkä se rikkoo puremalla, halusin jatkaa kierrätysteemalla enkä investoida kalliiseen valmiiseen malliin. Siskolta sain palan 5 sentin superlonia (vanha terassin sohvan pehmuste). Kiitos! Leikkasin sitä vähän sopivamman kokoiseksi ja ompelin palat kiinni toisiinsa. Patjalle ompelin miehen vanhoista farkuista löysähkön pussin. Ei suoria saumoja, polvipussitkin saivat jäädä paikoilleen.


Yhdet farkut per puoli, sävyero ei mielestäni haittaa, koska tämä peti meni mökille. Varastosta kaivoin tummansinisen vetoketjun, jotta päällisen saa tarvittaessa pestyä.


Helppo ja toimiva malli, joten tein kaupunkiin vastaavanlaisen. Helpottaa kummasti elämää kun ei tarvitse kuskata petiä joka viikonloppu mökille. Kaupunkipetiin kävin ostamassa Etolasta superlonia, jämäpaloista hintaa ei kertynyt montaa euroa. Päällystin patjan melko napakasti kankaalla, jonka olin aikanaan varannut työtuolin verhoiluun. Suunnittelin tereitä ja vetoketjua, mutta luovuin kummastakin ajatuksesta: tereeseen saisi liian hyvin kulutettua puruenergiaa, sopivan väristä vetoketjua taas ei löytynyt varastosta. Pesutilanteessa yhden sauman saa helposti ratkottua ja ommeltua uudestaan.


Melkein sävy sävyyn pedin kanssa on esikoisen vaunuissa aikoinaan ollut fleecepeitto. Kuluttakoon koira sen nyt loppuun.  Tässä pedissä uni maistuu!


Nyt on työn alla jotain ihan muuta kuin koirajuttuja, joten pysykäähän kuulolla!

11.8.2016

Reipasta kouluvuotta!!!

Meidän perheessä alkoi uusi lukuvuosi tänään. Jotta kouluun meneminen olisi yhtään hauskempaa, ompelin pojille uudet penaalit. Eivät he sellaisia ehkä ihan oikeasti olisi tarvinneet, mutta halusin jotain piristystä uuteen lukuvuoteen. Pääsin helpolla, pojat valitsivat kahden sauman penaalit.


Kuopuksen koirapenaaliin löytyi materiaalit omasta varastosta.


Esikoisen valkoiseen (saa nähdä miten nopeasti tuo muuttuu iloisen kirjavan harmaaksi) materiaalit ovat uusia. Hän toivoi vuorikankaaksi pöllökangasta, mutta kaikki, mitä Eurokankaassa oli saatavilla, olivat tyttömäisiä. Lopulta kettukangas sai hyväksynnän.


Samaan hengenvetoon ompelin pojille uudet avainnauhat. Käytin kaikki helat vanhoista mainosnauhoista, sain aikaiseksi erittäin pienellä vaivalla mielestäni kivat, persoonalliset avainnauhat.


Pienimmälle, pentukoululaiselle tein uuden pannan. Pehmeä fleece sisäpuolelle ja heijastavat tassut ulkopuolelle! Kaikki lisäturvallisuus on hyvästä syksyn pimeydessä. Ompelukoneeni oli vähän kovilla pantaa ommellessa, mutta oli ihanaa tehdä pitkästä aikaa jotain ihan ensimmäistä kertaa!


Kaikki nauhatarvikkeet tilasin Antassusta. Tämä ei ole mikään maksettu mainos, mutta tuo oli itselleni aiemmin tuntematon kauppa ja tykästyin tarjontaan heti ensikäynnillä.

Turvallista, iloista kouluvuotta kaikille!


7.8.2016

Kesä 2016

Viimeinen viikonloppu ennen koulujen alkua, ainakin meidän perheessä. Ensimmäinen kesä lasten aikana, kun kesä on mielestäni mennyt nopeasti. Periaatteessa ihan tavallinen kesä ja tavallista tekemistä: uimista, marjojen poimintaa, piirakoita ja kahvittelua terassilla, puutarhanhoitoa, mutta koiran myötä tietysti hyvin paljon enemmän kaikkea muutakin. Olenhan minä käsitöitäkin tehnyt, mutta jotenkin en vain ole ehtinyt päivittämään blogia. Ei silti, miehen housujen lyhentäminen shortseiksi tai shortsien rispaantuneiden taskunsuiden paikkaaminen ei kyllä edes ole blogipäivityksen arvoinen asia. Mutta niitä oikeita käsitöitä haluan kirjata itselleni muistiin.

Kudoin hamppulangasta tiskirättejä. Ei mitään mullistavaa, 4½ puikoilla tuplahelmineuletta niin kauan kuin lankaa riitti. Yhdestä rätistä tuli raidallinen, jotta sain vanhan langanlopun myös käytettyä pois kuleksimasta.


Siskontytölle tein pitkäkorvaisen pupun. Pupun vartalo on ollut odottamassa jo hyvän tovin, mutta vasta loppukesällä sain inspiraation kasvojen kirjomiseen ja neulepaidan kutomiseen. Valkoiset shortsit ompelin lakanakankaasta. Tämän pitäisi olla poikapupu, siksi sillä on ruskeat silmätkin.

 
Pupu istuu tuolin päällä, jonka pelastin naapurin jätelavalta. Hyvä, metallirunkoinen tuoli, jonka yksi lauta on vähän kärsinyt. Ei siis huonekalujenkaan kunnostus ihan heti lopu, vaikka sainkin kesällä anopin pormestarin tuolien verhoilun valmiiksi. Kuvat ovat valitettavan huonot, ne on otettu taloyhtiömme kellaritiloissa, mutta muistutuksena itselleni tehdystä työstä.


Tuolien kunnostus oli luvattu anopille joululahjaksi. Hän valitsi kankaan ja minä tein työn. Niinkuin niin usein muulloinkin, tuolit olivat paljon huonommassa kunnossa kuin olisi arvannut. Jouduin mm. solmimaan jouset uudestaan...



Lopuksi anoppi pyysi vielä, että voisinko samalla päällystää vanhan jalkajakkaran. Ajattelin, että siinä ei nyt ole kovin iso työ, mutta kun ainoa käyttökepoisessa kunnossa oleva osa oli puinen runko, oli tässä pienessä jakkarassakin hommaa ihan riittämiin. Tässä sisällä asunnossamme otetussa kuvassa kangas näkyy oikeimman värisenä.


Innolla odotan "syksyä" ja niitä ihania pimeneviä elokuun iltoja, jolloin ehtii uppoutua blogimaailmaan ja kutoa vaikka sukkia!