29.4.2013

Pojan kylpytakki

Kuopus kasvoi ulos kylpytakistaan ja pyysi minua tekemään hänelle uuden. Hän ei pyytänyt minua ostamaan uutta, vaan nimenomaan ompelemaan. Ja äitihän ompeli!


Eurokankaasta hain 2,5 metriä froteeta. Värivalikoima oli mielestäni surkea, enkä saanut kuopuksen toivomaa vihreää. Minä pidän tästä petroolista, mutta mieluummin olisin ottanut jonkun kirkkaamman värin.


Mallina käytin esikoisen kylpytakkia. Vähän jouduin soveltamaan, kun kangas ei meinannut riittää. Ripustuslenkistä tuli sen verran iso, että ompelin sen takin ulkopuolelle. Siellä se ei ainakaan paina pojan niskaa.


Rintaan ompelin brodeeratun merkin. Se ei ole värien puolesta paras mahdollinen, mutta se löytyi varastosta ja kuopus oli siihen tyytyväinen. Hihat ovat reilut, muuten takki on sopiva.



Sovituskuvaa ei ole tällä kertaa esittää, koska "kuvausaika" käytettiin ensiavussa... Kaverin synttärit HopLopissa loppuivat kesken kun kuopus sai haavan otsaansa. Kuopus tulee onneksi kuntoon nejällä tikillä, äidin sydän on helpottunut vaikkakin huolesta taas vähän raskaampi.

Ihan kohta on Vappu. Ja toukokuu! Ihanaa!

25.4.2013

Projekti parveke

Meillä on iso lasitettu parveke kutakuinkin etelään. Unelma suorastaan, mutta tällä hetkellä vailla oikeaa käyttöä. Ensimmäinen tehtävä olisi viedä kaikki työkalut ja remonttitarvitkkeet pois ja siivota parveke kunnolla. Liekö kevätauringon syytä vai mitä, mutta tehtävälistan ensimmäiseksi pääsi tuolin ja pöydän hankkiminen. Onpahan sitten mukava paikka juoda kahvia ja suunnitella kokonaisuutta.


Kun meillä on myös sekalainen kokoelma erilaisia puutarhakalusteita, päätimme, että uusien ostamisen sijaan kunnostan olemassaolevat. Puun väriset olisivat kivoja, mutta kun osa on tiikkisiä, osa sinisiä ja osa mäntyisiä, on helpointa saada siisti ilme maalaamalla kaikki valkoiseksi.


Ensimmäiseksi maalasin Ikean ainakin 15 vuotta vanhat taittotuolit. Ostin niihin Tiimarista ihanan keväiset, vihreät istuintyynyt. Kiinnitysnauhat piti siirtää tyynyn sivuille, mutta muuten mitoitus osui juuri nappiin. Ohessa kuva tuoleista ennen hiontaa, pohjamaalia ja pintamaalia.


Sen jälkeen käsittelyyn pääsi tiikkinen laatikko. Laatikko on hankittu 8 vuotta sitten alunperin kylpyhuoneeseen lasten vaippapakettien säilytyspaikaksi. Sittemmin laatikko on etsinyt paikkaansa ja ollut välillä ulkona sateen ja säiden piiskattavana. Pohja oli niin lahonnut, että mies uusi sen kokonaan. Nyt laatikko sai uuden elämän parvekepöytänä. Aikamoinen muutos, vai mitä?


Parvekkeen saaminen mieleiseen kuntoon on aikamoinen projekti, mutta pikkuhiljaa, kaluste kerrallaan se saadaan valmiiksi. Raikkaita tekstiilejä (lue: kangasvuoren hyödyntämistä) ja enemmän kukkia kivoihin astioihin niin eiköhän se siitä. Nämä pelargoniat selvisivät hyvin talven yli. Yhtään nuppua ei vielä ole, mutta en ole huoissani, koska otin pelakuut vasta pääsiäisenä pois talviteloilta.


Aurinkoisia puuhasteluhetkiä!

20.4.2013

Keväiset villasukat ja pipot

Poikien villasukat ovat valmiit.


Tuntuu, että keväällä villasukille on eniten käyttöä. Kun yhdet on pludattu märiksi täytyy olla kuivat odottamassa. Värit ovat jälleen lasten itsensä valitsemia.


Kevään myötä oli pipotkin vaihdettava ohuemmiksi. Pojat valitsivat kankaat ja minä ompelin pyyntöjen mukaisesti. Kuopus halusi värikästä ja edes jotain kikkailua - vuorikankaan yksi tähti applikoitiin pipoon.


Esikoinen halusi hyvin yksinkertaista, sanoisinpa että jopa melkein tylsää.


Ainoa piristys oli pipon raidallinen vuori.


Niin kiva olisi koristella pipoja erilaisilla jutuilla ja tehdä sukkiin jos jonkunmoisia pitsikuvioita, mutta eivät pojat sellaisia halua. Turkoosi on poikien pinkki ja tämän karkkimaisempaa ei heille kannata tarjota.


Niin monta projektia on nyt kesken, ettei ole ajankäyttöongelmia. Vaikeaa on vain valita, mitä milloinkin huvittaisi tehdä eniten ja saada jotain valmiiksi asti.

Aurinkoista viikonloppua!

14.4.2013

Kevättä ilmassa

Viikonloppuna mökkeilimme. Toiveeni päästä haravoimaan ei kyllä vielä toteutunut. Sen sijaan "autoimme" kevättä lapioimalla lunta ja hakkaamalla jäätä pois pihasta. Kun varovaisesti kaivoin, löysin lumen alta parhaita kevään merkkejä: varjoyrtin nupun...


... ja kasvunsa aloittaneet raparperit. Ensimmäiset piirakat antavat vielä odottaa itseään, mutta selvästi on kevättä ilmassa!


Keväällä pitäisi tehdä kevätsiivous. Aloitin sen järjestämällä kankaani (siivoustahan sekin on, onhan?). Mielestäni kankaita ei ole kovin paljoa, mutta taidan elää harhaluulossa. Näpertely / askartelukankaita on kohtuullisesti.


Trikookankaita ja vastaavia on ehkä enemmän kuin ehdin tämän vuosikymmenen aikana ommella.


Jos tässä olisi kaikki, en olisi huolissani. Mutta kun kuvassaei ole sitä
- sekalaisten kankaiden pinoa, jossa on paljon kivojakin kankaita, mutta joista suurimmasta osasta en todellakaan tiedä, mitä niistä tekisin,
- kassillista vanhoja housuja ja miehen paitoja, joista ehkä joku päivä teen pojille vaatteita,
- kassillista vanhoja aivan väärän kokoisia ja mallisia fleecejä, jotka kuitenkin ovat hyvää materiaalia joskus hyödynnettäväksi (kuten kevätpiponi vuoreksi!),
- isohkoa pinoa kankaita, joista päätin luopua, ja joita olen nyt mittaillut ja hinnoitellut tarkoituksena viedä kirpputorille.

Mikä on kohtuullinen määrä kankaita? Paljonko sinulla on niitä odottamassa ompelua? Turhaan minä olen pohtinut lankavuortani (ne mahtuvat kaikki yhteen laatikkoon), kun minun pitäisi selvästikin olla huolissani kangasvuorestani.


Puikoilla on villasukkia lapsille. Kunhan sukat ovat valmiit, aloitan kankaiden kulutus operaation.

10.4.2013

Virkattu raidallinen pipo

Sunnuntaina näin Messilän hissijonossa aivan ihanan pipon. Hetkeä myöhemmin näin samanlaisen pipon jollakulla toisella. Rakastuin pipoon ja halusin samanlaisen. Yritin etsiä pipoa netistä malliksi siinä onnistumatta. Tiesin pipon olevan Norronan, mutta liekö kyseessä viime kauden tai vasta tulevan kauden malli kun en sitä löytänyt. Maanantaina lähdin heti aamusta lankakauppaan ja tänään iltapäivällä puin uuden pipon päähäni. 


Langaksi valikoitui Sandnes Garnin Smart yksinkertaisesti värien perusteella. Keväisen raikasta, vai mitä? Värit eivät ole samat kuin näkemissäni pipoissa, taisi "rakkaus" muuttua inspiraatioksi matkan varrella.


Eikä mallikaan ole ihan sama kuin näkemässäni, tämä kun on varmaan tuhannen sovituksen kautta sopivaksi koettu. Itselle muistiin: 119 silmukkaa, kiinteitä silmukoita, 3,5 koukku, kulutus 105 grammaa. Kun pipon korkeus 13,5 cm, aloita kavennukset: 3 kertaa joka toisella kierroksella 6 silmukkaa, sen jälkeen joka kerroksella 6 silmukkaa kunnes 6 jäljellä. Kavennukset eivät ole täydelliset, mutta eiköhän pipo muotoudu käytössä. Suunnittelemalla olisi saanut raidatkin osumaan tasan, mutta sitten olisi voinut kevät yllättää ja pipon valmistuminen jäädä ensi syksyyn.


Syksyllä ajattelin lisätä pipoon vuoren. Varastoissani olisi juuri sopivaa vihreää fleeceä. Nyt pipo on mukava ja sopiva näin, fleecen kanssa se voisi olla turhan kuuma.

Aika paljonhan pipo muistuttaa pannumyssyä, mutta muistuttakoon, minä pidän piposta ja se lienee tärkeintä.


Inspiroivaa viikon jatkoa sinulle!

7.4.2013

Istuinalusta isoäidin neliöistä

Pari vuotta sitten huuman ollessa kuumimpana aloitin minäkin innoissani virkata isoäidin neliöitä. Tarkoituksena oli käyttää kaikki eripariset vaaleansiniset langat varastoistani ja tehdä peitto. 24 neliön jälkeen hyydyin - värit eivät enää innostaneetkaan. Siitä asti palat ovat odottaneet inspiraatiota, joka vihdoin iski viikonloppuna. 24 palaa riitti sopivasti istuinalustaan.


Värien sommittelu ei ole paras mahdollinen, mutta päätin, että käytän valmiit neliöt enkä tee yhtään uutta. Toiselle puolelle sommittelin harmaat ja beiget, toiselle vaaleansiniset. Neliöiden väliin leikkasin palan retkipatjasta, jotta alustasta tuli riittävän pehmeä.


Jotain kivaa ja koukuttavaa näissä neliöissä edelleen on. Peittoa en silti taida ikinä saada aikaiseksi, niin vaikeaa tuo värien valitseminen ja sommitteleminen on minulle, puhumattakaan neliöiden päättelemisestä ja yhdistämisestä.


Alustaa työstäessäni ajattelin, että käytän tätä soutuveneessä. Kuvittelin lämpimän kesäpäivän, itseni airoissa soutamassa lapsia uimalautalle polskuttelemaan. Taitaa kuitenkin olla käyttöä aika paljon sitä ennen ihan terassilla tai kalliolla hiihtoretken evästauolla...


Yksi pitkään keskeneräisenä ollut projekti on valmistunut ja olen siitä hyvillä mielin. Inspiroivaa viikon alkua kaikille!

1.4.2013

Pääsiäisen pistelyt

Beatrix Potterin Penna Pupu ristipistotyö valmistui eilen illalla. Pieni mutta kovin työläs pistely ehti juuri ja juuri täksi pääsiäiseksi.

 
Työ on vielä viimeistelemättä, mutta sen ehtii kyllä, viimeistään ensi pääsiäiseksi. Vuosi sitten tein Petteri Kaniinin ja kehystin sen vanhalla kehyksellä. Haluaisin näille samanoloiset kehykset, joten täytyy penkoa kehysvarastojani läpi ja antaa ajatuksen hautua. Pidän näistä molemmista kovasti, ehkä joku päivä teen samaan sarjaan muitakin hahmoja.


Haluaisin myös uuden liinan pääsiäiseksi. Tämän liinan pistelin noin 10 vuotta sitten. Se ei ole koskaan ollut suosikkini, vaikka joka pääsiäinen se otetaankin esille. Olen puolustellut liinaa sillä, että se on osa meidän pääsiäisperinnettä ja että 10 vuotta sitten ei ollut niin paljoa vaihtoehtoja tarjolla. Ehkä makukin on hioutunut kymmenessä vuodessa. Nyt haluaisin pupuja mieluummin kuin tipuja, ja herkemmän kuvion oikealle pellavalle psiteltynä.


Säilytän pääsiäiskoristeitamme vanhassa vanerisessa matkalaukussa. Mikä ihana keväinen tunnelma onkaan pelkästään laukun avaamisessa. Näitä(kin) haluaisin jossain vaiheessa lisää!


Iloista toista pääsiäispäivää ja alkanutta huhtikuuta!