29.2.2012

Vaaleanpunainen apina

Vähän aikaa sitten näin täällä aivan ihanan vaaleanpunaisen apinan. Kun mieheni kertoi lähtevänsä juhlimaan kaverinsa tyttövauvan varpajaisia, sain minäkin mahdollisuuden virkata vaaleanpunaisen apinan. Saanko esitellä - Aamu apina.


Aamu on virkattu Novitan vaaleanpunaisesta Nalle -langasta (ihana kevään uutuusväri, josta piti tulla sukat, mutta niin ne suunnitelmat muuttuvat). Valkoinen on Novitan Woolia, kasvot on kirjailtu ruskealla puuvillalangalla. Malli on omasta päästä ja työn edetessä muokattu. Koukkuna minulle niin mieleinen 3½.


Korvat ovat aika pienet ja rintakehä hyvin treenatun oloinen. Häntä taas on aika pitkä ja jalat pulleahkot. Kasvot ja maha ehkä tarkoitettua kulmikkaammat. Ei välttämättä mikään muotovalio, mutta varmasti valloittaa pienen tytön sydämen!


Näitä virkattuja apinoita on kiva tehdä. Ja niistä saa hauskan vauvalahjan. Seuraavan haluaisin tehdä puuvillalangasta, jotta lopputulos olisi vieläkin pehmeämpi. Jos Aamu on liian karhea sylikaveriksi, niin toivottavasti se ilahduttaa saajaansa hyllyn reunalla tai tuolin karmilla.


Huomenna alkaa maaliskuu. Kevät tekee tuloaan, saa alkaa suunnitella kesän kukkaistutuksia ja vihsoin kylvää siemeniä!

26.2.2012

Tyynyjä ja tuoleja

Huomenna koittaa paluu arkeen, mutta vielä tänään voi hekumoida vietettyä hiihtolomaa. Kokonaista ihanaa talviviikkoa mökillä. Laskettelua, hiihtämistä, herkuttelua, saunomista. Kivaa yhdessäoloa ja minulle tietysti käsitöitä. Mitäpä sitä perhe muuta tarvitsisi?

Kelit vaihtelivat vesisateesta lumituiskuun ja auringonpaisteeseen. Pakkasherra oli maltillinen ja putket pysyivät sulina koko ajan! Edellisen illan tuisku tekee seuraavasta päivästä uskomattoman kauniin.



Mökillämme on sekalainen kasa eri paikoista eri aikoina kulkeutuneita tyynyjä, kaikissa erilaisia kukertavan kirjavia päällisiä. Ei niissä sinällään mitään vikaa ole, mutta pikku hiljaa on kiva vaihtaa päällisiä enemmän mieleisekseen. Mukavan aivotonta ompelua ja tehokasta ylijäämäkankaiden hyväksikäyttöä!


Tai ainakin periaatteessa helppoa ja nopeaa. Raidallinen tyyny on laskosverhosta yli jäänyt pala, jota jouduin jatkamaan saadakseni kankaan riittämään. Nyt sauma näkyy hyvin, mutta kunhan saan sen silitettyä, se ei käytössä haitanne. Sinisen tyynyn tein vanhasta osin rikkinäisestä villapaidastani ompelemalla sen saumurilla. Helppoa ja nopeaa kunnes huomasin tyynyn olevan ryhditön ja haluavani siihen tereen. Tereen ompeleminen käsin jälkikäteen oli hullun hommaa. Varmaan jokaisella pistolla mietin, että hyvin suunniteltu olisi jo ei pelkästään puoliksi vaan kokonaan ja moneen kertaan tehty. Mutta kyllä kannatti.


Tuoli ei valikoitunut kuvausalustaksi sattumalta. Se on ollut minulla jo pikkutyttönä lapsuuden kesämökissämme ja on siksi minulle tärkeä. Se on myös osa yhdestä seuraavasta projektistani. Poikien huoneeseen mökillä on tarkoitus laittaa pöytä piirtämistä ja askartelua varten. Pöydän ääreen haluaisin tämän minulle tärkeän tuolin (jonka tyylisuunnasta minulla ei ole mitään tietoa). Toiseksi tuoliksi mietin anopilta saamaani talonpoikais (?) tuolia. Minua kuitenkin mietityttää, ovatko tuolit liian eri paria? Kuvassa ne kyllä näyttävät hääparilta, toinen tumma kuin sulhanen frakissaan ja toinen vaalea kuin morsian valkoisessa hääpuvussaan. Mutta ollaanko tässä solmimassa ikuista, onnellista liittoa vai hyvin eripuraista, pian eroon päätyvää liittoa, jolloin sitä ei kannata solmia alkuunkaan...


Jos madaltaisin valkoista tuolia saman korkuiseksi kuin tumma? Ja käsittelisin sen saman väriseksi? Vai maalaisinko valkoisen uudestaan samanväriseksi kuin se on ollutkin? Vai pidänkö tuolit erillään ja yritän löytää kaverin jommalle kummalle? Mitä mieltä olette?

Tervetuloa joukkoon mukaan, Laura Niemi! Ja kaikille ihanaa helmikuun loppua!

14.2.2012

Happy Valentine's Day - Hyvää Ystävänpäivää

Ystävänpäivän aamuna sain valmiiksi pitkäsäärilintu pistelyn: Heart in Hand Needleartin Valentine Bird. Olen aina jälkijunassa näiden pistelyjeni kanssa. Innostun malleista nähdessäni niitä muilla ja sitten kun olen saanut niitä hankittua ja tehtyä, on muilla jo uudet kujeet mielessä.

Hankin ohjeen ja sen mukaiset kankaan (Summer Khaki Belfast linen) sekä langat ajatuksena saada mallin mukainen ihanan vaalea ja heleä lopputulos. Vaan kuinka ollakaan, kangas on paljon tummempi. Lankojen sävyerot ymmärrän, onhan malli tehty Weeks Dye Worksin sekä Gentle Art Sampler Thread:jä käyttäen kun itse käytin DMC:tä. Tähän tympääntyneenä jätin työn odottamaan inspiraatiota yli vuodeksi.


Vanerinen sydän ei ole pakkauksen mukana tilattu - hioin Tildan vähän isompaa koristesydäntä ja maalasin sen vaaleanpunaisella. Vähän liian vaalea se on kokonaisuuten verrattuna, mutta tällaiseksi kikka viitonen -ratkaisuksi toimii.


Kehykset ovat Ikean Ribba -kehykset, jotka meillä oli kotona. Poistin vain niissä olleen valokuvan ja laitoin pistelyni tilalle. Saa nähdä, jääkö tällaiseksi tauluksi vai viimeistelenkö jollakin toisella tavalla. Olen huono kasaamaan sommitelmia, siksi ajattelin, että taulu olisi ehkä helpompi. Toisaalta, taulu vie paljon enemmän tilaa kuin muut ratkaisut.


Hyvää Ystävänpäivää kaikille blogiystävilleni, lukijoilleni sekä kurkkijoille!

12.2.2012

Sinisiä käsitöitä

Viikko on mennyt sinisten käsitöiden parissa. Työjärjestys on ollut tarveharkintainen, ei ollenkaan inspiraatioon pohjautuva, niinkuin yleensä. Kivoja sinisiä hetkiä, vaikkakaan ei yhtään suklaata...


Ensin valmistui esikoiselle merinovillainen kerraston paita. Kangas on muistaakseni Sampsukasta ja kaava Ottobresta. Edellinen hyväksi havaittu paita jäi pieneksi ja siirtyi kuopukselle, joten nyt oli todella tarvetta uudelle. Näillä pakkasilla paita pääsi samantien käyttöön ja vasta sitten kuvattavaksi.


Esikoisen yöpuku oli rehellisesti sanottuna entinen. Aidosti loppuun käytetty. Lisää paikkoja en enää viitsinyt alkaa ommella housunpolviin. Kangas oli alunperinkin Marimekon II-laatuista trikoota ja  paikat olisivat saaneet olla aika isot, vai mitä sanotte...


Tällä kertaa tein mieluummin kokonaan uuden yöpuvun. Kankaana jälleen Marimekon raitatrikoo, mutta tällä kertaa I-laatua. Toivottavasti kestää vähän pidempään kuin edeltäjänsä. Malli Ottobresta muokattuna niin, että lahkeet ja hihansuut jätin suoriksi ja lisäsin niihin mittaa. Pituudessa on siis kasvuvaraa mutta leveydessä ei. Kuvassa esikoinen testaamassa yöpuvun sopivuutta ja toimivuutta.


Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä itselleni kutomat sukat. Syksyllä ostin kerän Novitan TicoTicoa. Lankakerä oli mielestäni niin kaunis, siinä oli kaikki lempivärini! Innolla odotin ohuempien villasukkien kutomista. Mutta kuinka ollakaan, lopputulos ei ole mielestäni ollenkaan niin kaunis. Harmissani tikuttelin 2½:n puikoilla sukat valmiiksi. Ne ovat sopivat ja ihanan pehmeät, mutta raidoitus ja värien jaksotus ei ole ollenkaan sitä mitä mielessäni kuvittelin. Onneksi lanka oli tarjouksessa, muuten olisi harmittanut varmasti vielä enemmän. Käyttöön nämä joka tapauksessa tulevat ja ainahan se on mielenkiintoista testata uusien lankojen kulutuksenkestävyyttä.



Iloista alkavaa viikkoa, hyvät lukijani!

6.2.2012

Kypäräpussit

Viikonloppuna mökillä. Niin kauniin talvista. Valitettavasti ei kuitenkaan pelkkää tunnelmointia takkatulen ääressä - paljon aikaa käytettiin (taas kerran) putkien sulattelemiseen. Saatiinhan ne suliksi ja mitään vahinkoa ei vielä tunnu syntyneen, mutta kyllä se on niin turhauttavaa hommaa, ja pelko uudelleen jäätymisestä lamaannuttaa ainakin minut ja saa kiukkuiseksi ja kärttyiseksi. Ja saa pelkäämään säätiedotuksia ja luvattuja pakkasia....

Mutta se siitä. Lauantaina kävimme laskettelemassa ja pojat pääsivät koekäyttämään uudet kypäräpussinsa. Kypäriä on ollut hankala kantaa hanskat kädessä, varsinkin kun pitäisi kantaa vielä lasit ja kypärämyssytkin. Siksi ompelin pojille kypäräpussit, ja kuinka ollakaan, Angry Birds aiheiset...


Äidin logiikalla nyt kaikki tavarat pysyvät hyvin tallessa. Lasten elämässä se saattaa tarkoittaa yhtä asiaa lisää hukattavaksi. Aika näyttää, kuinka tulee käymään, yhden käyttökerran perusteella kypäräpussit kuitenkin toimivat.


Vuoritin pussit saadakseni niistä vähän paksummat. Siten ne suojaavat kypäriä vähän enemmän naarmuilta ja kolhuilta. Ostin vähän liian naftisti tuota kuviokangasta, joten se ei riittänyt kaksinkerroin, mutta onnistuihan tuo jatkaminen kaapista löytyvilläkin kankailla. Nyörit, kiristimet ja stopperit ovat niinikään kaapin pohjalta löytyneitä eli kierrätettyjä.


Sunnuntaina mittari näytti 29 astetta pakkasta. Se on minusta jo hyvin kylmä. Niinpä laskettelu vaihtui siivouspäiväksi, ja vieläpä ihan hauskaksi sellaiseksi. Tuuletimme ja pöllytimme lumessa kaikki patjat, tyynyt, peitot ja unikaverit.


Lapset olivat innoissaan kun saivat oikein luvan kanssa hyppiä kengät jalassa patjoilla ja kaivaa unikavereita lumeen. Lopputuloksena ihanan raikkaat sängyt ja petivaatteet koko perheellä!


Kevättä kohti mennään!

2.2.2012

Fleece kaulurit lapsille

Pakkanen paukkuu ja viima meinaa mennä jokaisesta pienestäkin vaateraosta sisään. Nenää kipristää ja posket tuntuvat jäätyvän. Kun lapset eivät enää suostu käyttämään kypärämyssyjä, on ollut vaikeaa pitää heidän kaulansa ja leukansa lämpiminä. Vaan eipä ole enää! Ompelin lapsille fleecekaulurit. Sinällään hyvinkin helppo ja nopea työ: leikata fleecestä kolmiomallinen pala, huolitella ympäri saumurilla, vielä pari palaa tarranauhaa ja valmista on.


Tai olisi, mutta aina sitä haluaa vähän kikkailla, viritellä, tuunata, personoida. Esikoinen on monen muun eskarilaisen tavoin hullaantunut Star Wars:iin. Kaikissa muodoissaan. Kun muistin minulla tallessa olevan Jedi-paikan ja ehdotin sen kiinnittämistä kauluriin, alkoi poika innostua. Yksinkertainen fleecen pala muuttui ihanaksi Star Wars kauluriksi, jota piti heti päästä näyttämään kavereille.


Kuopus ei vielä niin paljon ihaile Star Wars:ia, mutta Angry Birdsejä sitäkin enemmän (mitä Suomen kielioppi sanoo, meneeköhän noi taivutukset ihan noin...). Kävin vähän aikaa sitten ostamassa Angry Birds -kangasta erääseen toiseen projektiin, onneksi kankaasta liikeni muutama lintu ja edes yksi possu, itse kuningas, kuopuksen kauluriin.


Yhden linnun kiinnitin vielä niskan puolelle, tarranauhan viereen. Näin possu saadaan kunnolla piiritettyä! Kaulan puoleiseen kappaleeseen ompelin pidemmän palan tarranauhaa, jotta kaulurin saa säädettyä löysemmälle tai kireämmälle tarpeen mukaan.


Kaulurit on todettu helppokäyttöisiksi ja lämpimiksi, joten pidän tätä onnistuneena projektina. Lisäksi ne ovat mielestäni aika hauskat. Nyt pitäisi enää ratkaista lasten pohdinta: "Jos Angry Birdsit ja Star Wars taistelee, kumpi voittaa?"